Matkakertomukset » Kristiansund 2015

Kristiansund 2015

Vuoden 2015 Norjan reissu pe 24.7 – su 3.8 suuntautui Kristiansundin läheisyydessä sijaitsevaan Strømsholmeniin. Mukana oli 14 henkilöä, joista 13 sukeltavia sekä lisäksi yksi koira. Reissun aikana suoritettiin myös Tec 50 sekä Rescue Diver-kursseja.

Reissuporukka ja varusteet pakattiin neljään autoon, joista kaksi oli farmariautoja, yksi asuntoautotyyppinen pakettiauto ja yksi vuokrattu minibussi, jonka takimmaiset penkit oli käännetty alas tavaratilan lisäämiseksi. Peräkärryjä ja trailereita ei tällä kertaa tarvittu, mikä nopeutti jonkin verran matkantekoa. Autojen kuormankantokyky tosin oli jo lähellä äärirajoja.

Matkaan lähdettiin Tampereelta perjantaina iltapäivällä kohti Turkua ja siitä iltalaivalla kohti Tukholmaa. Aamulla matka jatkui Tukholmasta kohti Norjan länsirannikolla sijaitsevaa määränpäätä. Ruokabudjetin pienentämiseksi ruokaostokset tehtiin menomatkalla Ruotsin puolella Idre-kylässä koska rajan toisella puolella hintataso on kalliimpi. Joitakin täydentäviä ostoksia jouduttiin toki tekemään viikon aikana Norjassa.

Majoitus sekä sukellusfasiliteetit olivat järjestettynä Strømsholmen Seasportcenter -nimisessä keskuksessa (www.stromsholmen.no), joka sijaitsee Vevang- kylän lähettyvillä, Atlantic Road (64) varrella, Vevangstraumenin sillan vieressä. Keskus järjestää tilauksesta myös erilaisia safareita sekä tarjoaa aktiviteettimahdollisuuksina sukelluksen ohella mm. melontaa, kalastusta sekä leijasurfausta.

Seuramme porukan majoitusta varten oli varattuna kaksi mökkiä. Reissun ruokahuolto järjestettiin omasta takaa. Yleensä aamiainen oli klo 7 aikaan, lounas noin puolilta päivin ja illallinen 18-20 aikaan. Näiden välillä sukellettiin. Käytännössä 2 sukellusta päivää kohti oli maksimimäärä.

Mukanamme oli Suomesta tuodut happi- ja heliumsäiliöt sekä seuran laitteisto seoskaasujen tekemistä varten. Myös matkakompressori oli otettu mukaan kaiken varalta, mutta se osoittautui tarpeettomaksi tällä reissulla koska paikallisessa sukelluskeskuksessa oli kompressorin lisäksi käytössä iso kaasupankki, mikä teki täyttöjen tekemisestä todella nopeaa. Kaasupankki täytettiin joka ilta täyteen, jonka jälkeen siitä riitti seuraavana päivänä useisiin tuplasäiliötäyttöihin ilmaa ennen kuin kompressoria edes tarvitsi käynnistää uudelleen. Tarvitsi vain kääntää hanat auki, jonka jälkeen 4 tuplasäiliösettiä oli täytetty noin 30 sekunnissa. Tämä oli huomattava helpotus verrattuna seuran aiempien Norjanreissujen jokapäiväisiin ja -iltaisiin säiliöntäyttötalkoisiin joissa 2-3 polttomoottorikäyttöisä kompressoria jauhoi tuntikausia täytettä säiliöihin.

Sukelluskohteille siirryttiin käyttäen keskuksen moottoriveneitä, joita oli käytettävissä kaksi kappaletta. Tuuliolosuhteiden vuoksi sukellettiin lähinnä Lauvøyfjorden- vuonon puolella, jossa saaristo suojasi kovimmalta tuulelta. Sukeltamamme kohteet olivat pääasiallisesti kallioseinämiä, jotka olivat paikoin jyrkkyydeltään lähes pystysuoria. Muutoin pohja oli valkoista hiekkaa ja kivimuodostelmia. Vaikuttavin seinämä jolla vierailtiin, löytyi Kornstadfjordenin puolelta, jossa kaikuluotain näytti 30 metrin päässä rannasta syvyyttä liki 200 metriä. Joitakin sukelluksia tehtiin suoraan keskuksen rannastakin käsin. Mukaan lukien Tec 50 kurssien ensimmäiset sukellukset. Keskuksen henkilökuntaan kuuluva naishenkilö piti henkilökohtaisena suosikkinaan Vevangstrømmen sukelluskohdetta, joka sijaitsee sillan alla lähes keskuksen vieressä. Muutama meidän porukasta vierailikin tällä kohteella, jolle on tyypillistä kanjonimainen muoto, voimakas virtaus, runsas koralli, sekä kalaparvet. Muualla suurempia kalaparvia näkyi reissun aikana varsin vähän. Yksittäisiä kaloja uiskenteli siellä täällä. Muista paikallisista vedeneläväisistä voisi mainita ainakin meduusat, merimakkarat, meritähdet ja merisiilet joista etenkin jälkimmäisiä tavataan hyvin yleisesti Norjan vesillä. Yhteen rauskuunkin törmättiin. Celppi-levää kasvaa alueella paljon, paikoin metsämäisinä muodostelmina.

Näkyvyydet vaihtelivat jonkin verran, ollen kuitenkin Suomen olosuhteisiin verrattuna erittäin hyvää tasoa. 15 metrin syvyyteen asti vedessä oleva plankton haittasi usein näkyvyyttä, jolloin näkyvyys oli arviolta 5-15 metrin luokkaa. Syvemmällä vesi oli yleensä todella kirkasta ja näkyvyyttä riitti niin pitkälle kuin lampun valokeila näytti.

Viimeisenä sukelluspäivänä oli sää sen verran tyyni, että voitiin vierailla myös ulkomeren puolella. Tällöin kävimme tutustumassa vanhaan hylkyyn, joka oli tiettävästi uponnut 1940-luvulla. Hylky ei ollut poijutettu vaan sille oli tallennettuna koordinaatit keskuksen veneen GPS-paikantimessa. Lisäksi hylyn etsinnässä käytettiin kaikuluotainta. Hylky ei itsessään ollut kovin erikoinen nähtävyys, lähinnä tuli mieleen kasa romua ripoteltuna parin sadan neliön alueelle, noin 20 metrin syvyyteen. Luonto oli ottanut hylystä jo aikaa sitten vallan ja naamioinut sen leväkasvustolla. Pieniä kalanpoikasia oli runsaasti hylyn suojissa. Muutamia muitakin tiedossa olevia hylkyjä olisi alueella ollut mutta ne olivat sikäli kaukana ulkomerellä että niille ei lähdetty näiden sääolojen puitteissa.

Paluumatka Norjasta Tukholmaan ajettiin yötä myöten ja aamulaivalla jatkettiin Tukholmasta Turkuun. Reissun kokonaiskustannuksiksi muodostui henkeä kohti noin 600 €, huomioiden mökkien vuokrat, minibussin vuokra, laivamatkat, autojen ja moottoriveneiden polttoaineet sekä yhteisesti ostetut ruokatarvikkeet.

Kuvat ja teksti:
Heikki Lehkonen

Reitti kulki autoillen Falunin ja Moran kautta, matkaa tällä siirtymällä tuli reippaat 950 kilometriä ja aikaa vierähti noin 12 tuntia

Poroja Ruotsin puolella, vähän ennen rajan ylitystä

Norjan rannikkoa lähestyttäessä riitti ihasteltavaa jylhän komeissa vuonomaisemissa

Vesiputous

Keskuksen sijainti 64-tien varrella, tarkka osoite Riksveg 64 40, 6494 Vevang

Keskuksen veneenlaskupaikka. Punainen rakennus on keskuksen päärakennus. Taustalla näkyvässä keltaisessa mökissä majoittui osa ryhmästämme

Toinen käytössämme olleista mökeistä

Varusteille oli tilavat säilytystilat keskuksella

Keskuksen täyttöpaikka. Kompressori oli erillisessä huoneessa oven takana, joten sen tuottama melu ei haitannut. Ilmatäytöt sujuivat kaasupankin ansiosta todella nopeasti ja vaivattomasti

Keskuksen laiva, jolla olisi tilauksesta ollut mahdollista tehdä retkiä merelle

Käytössä oli myös ilmankuivauskoneella varustettu kuivaushuone, jossa varuste et kuivuivat hyvin yön aikana

Ryhmämme käytettävissä oli kaksi venettä, joista toinen oli rib-tyyppinen kumivene

Merisiili

Rausku

Merimakkara

Meritähti

Salaattimaista levää pohjalla

Keskuksen rannan tuntumassa kasvoi pitkää, ohutta narumaista levää, jolla oli taipumuksena takertua kaikkiin ulkoneviin varusteisiin

Matkalla ulkomeren puolelle hylkykohteelle, alittamassa 64 -tien Vevangstraum enin siltaa

Hylyn etsintää GPS-paikantimen ja kaikuluotaimen avulla

Korallia ja Celppi-levää hylyllä

Levän naamioimia hylyn rakenteita

"Yoda" -koira nautti myös Norjan viikosta täysin siemauksin. Seuraa riitti ja uu sia paikkoja tutkittavaksi komeissa rannikkomaisemissa